Puolisoiden moraalinen eheys
1a) Ensinnäkin avioliitto antaa viestin, jonka tarkoituksena on suojella aikuisten moraalista eheyttä kanavoimalla seksuaalisuus naisen ja miehen elinikäiseen, puolisouskolliseen liittoon. Eläessään avioliiton moraalisen rakenteen ehdoilla mies ja nainen kohtelevat toisiaan ja lapsiaan itseisarvoisina olentoina, koska avioliitto ohjaa heitä kunnioittamaan toisilleen antamaansa sitoumusta ja samalla tarjoamaan lapselleen vakaan kodin hänelle luonnollisessa ympäristössä.
Avioliiton on tarkoitus olla elinikäinen liitto, koska silloin turvataan puolisoiden kohtelu itseisarvoisina olentoina ja heidän moraalinen eheytensä, äidille turva raskauden ja lastenhoidon ajaksi ja lapselle suoja koko kehityskautensa ajaksi. Aviouskollisuus kuuluu keskeisenä normina avioliiton rakenteeseen, koska uskottomuus loukkaa sekä puolison että uuden seksuaalikumppanin arvoa itseisarvollisena olentona ja voi johtaa siihen, että puolisot saavat lapsia avioliiton ulkopuolisten kumppanien kanssa. Nämä lapset joutuisivat sitten kasvamaan erossa joko biologisesta isästään tai äidistään.
Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin mukaan moraalin keskeinen periaate on, että ihmisen tulee kohdella muita ihmisiä ja itseään aina päämääränä sinänsä eikä koskaan välineenä. Tämä keskeinen moraalinen periaate sulkee pois irralliset seksuaalisuhteet, koska ne esineellistävät ihmisiä eivätkä sovi yhteen ihmiselle kuuluvan kunnioituksen kanssa. Silloinkin kun irrallinen seksuaalisuhde perustuu keskinäiseen sopimukseen ja on molemmille tyydyttävä, ”kumpainenkin saattaa häpeään toisen ihmisyyden. He tekevät ihmisyydestä himojensa ja viettiensä tyydyttämisen välineen” (Kant 1981: 164). Kantin mukaan ihminen ei saa kohdella toista esineellistävästi eikä saa antaa kohdella itseään esineenä. Tämä sulkee tietysti pois sen, että ihminen voisi myydä itseään toisten seksuaalisten halujen tyydyttämiseksi. Ihmisellä ”ei ole oikeutta tarjota itseään rahaa vastaan toisille käytettäväksi esineenä seksuaalisten taipumusten tyydyttämiseen”, koska hän silloin kohtelee itseään esineenä ja kauppatavarana.
”Taustalla oleva moraaliperiaate on se, että ihminen ei ole omaa omaisuuttaan eikä voi tehdä ruumiillaan mitä haluaa” (Kant 1981: 165-166). Vain silloin kun kaksi ihmistä antautuu toisilleen kokonaan niin, että puolisot jakavat ”ihmisyytensä, ruumiinsa ja sielunsa niin myötä kuin vastoin käymisissä ja kaikessa mielessä”, heidän seksuaalisuutensa voi johtaa ”ihmisolentojen liittoon” (Kant 1981: 167). Vain silloin, kun tällainen ihmisolentojen liitto solmitaan vastakkaisten sukupuolten välillä, tulee lähtökohtaisesti mahdolliseksi saada lapsia käyttämättä toisia ihmisiä pelkkänä välineenä (esimerkiksi spermapankin tai kohdunvuokrauksen välityksellä) ja tehdä oikeutta lapselle itseisarvoisena olentona, jolla on oikeus tuntea itsensä suhteessa isäänsä ja äitiinsä.
