Lasten koronarokotusten perustelut horjuvat

Suomen hallitus päätti 5.8. 2021, että ehdollisen myyntiluvan saaneita Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille [1]. Tämä päätös on eettisesti ongelmallinen, koska koronaviruksen aiheuttama tauti on perusterveille lapsille ja nuorille lievä, mutta rokotteen haittavaikutukset voivat olla vakavia.

Mitä ehtoja helmikuussa asetettiin lasten rokotusten aloittamiselle?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet asettivat Ylen haastattelussa 5.2. 2021 neljä ehtoa lasten rokottamiselle:

Koronaviruksen aiheuttama tauti ilmenee lapsilla vakavammassa muodossa.
Rokote estää hyvin tartuttavuutta.
Rokotteen tarjoama suoja on pitkäaikainen.
Rokote osoitetaan turvalliseksi. [1A]

Mikä on todellisuus hallituksen päättäessä aloittaa lasten rokotukset?

1) Asiantuntijat ovat yksimielisiä, että koronaviruksen aiheuttama tauti on perusterveillä lapsilla lähes poikkeuksetta lievä. [1G]

2) Rokote ei estä tartuttavuutta. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan koronaviruksen deltamuunnos leviää tehokkaasti myös rokotettujen keskuudessa. [1B] [1C] Esimerkiksi Massachusetin tartuntaryppäässä 74 % tartunnan saaneista olivat täysin rokotettuja. He kantoivat suuria määriä koronaviruksen deltamuunnosta nenässään ja kurkussaan ja tartuttivat sitä muihin. [1E]

3) Rokotteen tarjoama suoja on lyhytaikainen. Pfizerin toimitusjohtajan Albert Bourlan mukaan rokotteen vaikutus hiipuu noin 6 % kahdessa kuukaudessa, joten 4-6 kuukautta toisen rokotuksen jälkeen suoja on noin 84% ja tarvitaan kolmas rokote. Pitäisikö lapsen pitäisi ottaa puolen vuoden välein riskialtis rokote tautia vastaan, joka ei ole hänelle vaarallinen? [1D]

4) Koronarokotteista on raportoitu vakavia haittoja ja kuolemia moninkertaisesti muihin rokotteisiin verrattuna [6A]. Vaikka itse tauti on perusterveellä lapsella lievä, rokotehaitat voivat olla vakavia [7]. Nuoremmilla haitat ovat vakavampia kuin vanhemmilla. Pfizerin omien rokotetutkimusten mukaan ”vanhemmilla osallistujilla (yli 55 vuotiailla) oli yleensä vähemmän vakavia oireita (2,8 %) kuin nuoremmilla (4,6 %)”. [1E]

Toisin sanoen, yksikään Nohynekin ja Rämetin asettamista ehdoista ei ole toteutunut, ja silti 12-15-vuotiaiden rokotukset aloitetaan. Sitä paitsi rokotukset on tarkoitus toteuttaa välittämättä vanhempien kannasta.

Lasten oman terveyden näkökulmasta ei ole perusteltua käynnistää laajamittaisia perusterveiden 12-15-vuotiaiden rokotuksia. Kun laajamittaisia rokotuksia toteutetaan kouluissa, lapsia voidaan ryhmäpaineen avulla ohjailla ratkaisuun, joka on heidän oman terveytensä kannalta epäviisas.

WHO:n rokotejohtaja ei suosittele laajamittaisia 12-15-vuotiaiden koronarokotuksia

Suomen hallituksen päätös rokottaa perusterveitä 12-15-vuotiaita lapsia on vastoin Maailman terveysjärjestön WHO:n rokotejohtaja Kate O’Brienin suositusta. Hän kommentoi asiaa 28.7.2021 antamassaan haastattelussa:

”Tässä koronaviruksessa on erikoista se, ettei lapsilla ole merkittävää riskiä sairastua vakavaan taudinmuotoon, joutua sairaalaan ja lapsilla ei varmasti ole merkittävää riskiä kuolla koronavirukseen. – – Tällä hetkellä emme suosittele yleistä 12-17-vuotiaiden rokotusohjelmaa suureksi osaksi siitä syystä, että tieteellisessä todistusaineistossa on vielä jonkin verran epävarmuutta ja koska rokotteen saatavuuden osalta elämme rajoitusten alaisina.” [2]

Tieteellisen todistusaineiston epävarmuuteen viittaa myös Saksan STIKO, pysyvä rokotuksista virallisia suosituksia tarjoava tiedekomitea, johon kuuluu 18 jäsentä Robert Koch -instituutissa Berliinissä. Stikoa huolestuttavat erityisesti rokotteen aiheuttamat sydänlihastulehdukset, joita Yhdysvalloissa on raportoitu yksi tapaus 18 000 rokotettua kohden. Stikon mukaan epidemian taltuttamisen kannalta tärkeintä on rokottaa 18-59 vuotiaita. Lasten rokottamisella ei ole vastaavaa merkitystä. [2A] Sydänlihastulehdukset ovat riskinä erityisesti nuorille.

Perusterveiden lasten koronarokotukset eivät ole perusteltuja lasten terveyden näkökulmasta

Näiden asiantuntijoiden mukaan koronarokotus ei ole terveyden näkökulmasta tarpeellinen perusterveille lapsille, koska tauti on heille lähes poikkeuksetta lievä. Suomessa ei ole tähän mennessä kuollut koronaan yhtään alle 20-vuotiasta. [2B]

Yhdysvalloissa on raportoitu 336 nuoren kuolleen koronaan. Johns Hopkins -yliopiston tutkimusryhmä kävi kuitenkin läpi jokaisen koronaan kuolleen nuoren terveystiedot ja osoitti, että jokaisella oli jokin perussairaus (esimerkiksi leukemia) [3]. Tämän tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa ei koronaan ole kuollut perusterveitä nuoria. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa [4].

Hyödyt laajemmalle väestölle ovat epävarmat

Britannian hallitus päätti 19.7. 2021 lääketieteellisen asiantuntijaryhmän (Joint Committee on Vaccination and Immunisation, JCVI) suosituksen pohjalta olla ulottamatta rokotuksia alle 18- vuotiaisiin perusterveisiin lapsiin ja nuoriin [5].

”Terveyshyödyt tälle väestönryhmälle ovat pienet ja hyödyt laajemmalle väestölle ovat hyvin epävarmat”, JCVI päätteli. ”Tällä hetkellä JCVI on sitä mieltä, että alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten yleisten rokotusten hyödyt eivät ole suuremmat kuin mahdolliset riskit.” [6]

Perusterveiden lasten koronatauti on lievä, rokotehaitat voivat olla vakavia

Fimean sivuilla tilastoitujen haittavaikutusten valossa on selvää, että vaikka itse tauti on perusterveellä lapsella lievä, rokotehaitat voivat olla vakavia [7]. Yhdysvaltain tautikeskuksen haittailmoitusrekisterin mukaan 12-17-vuotiaista on koronarokotuksen seurauksena ilmoitettu kuolleeksi 14 ja sydänlihastulehduksia on ilmoitettu 397. [10] Rokote saattaa mahdollisesti jopa pahentaa tautia rokotetun sairastuessa johonkin koronaviruksen uuteen varianttiin [8].

Lähetti-RNA-rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta: niiden osalta tutkimukset ovat vielä kesken. Nobel palkittu virologi Luc Montagnierin mukaan uuden rokoteteknologian myötä “olemme tuntemattomalla maaperällä”. Hän pitää mahdollisena, että viiden tai kymmenen vuoden kuluessa saattaa rokotusten haittavaikutuksina ilmetä neurodegeneratiivisia sairauksia, jotka rappeuttavat ihmisaivojen neuroneja, eli aivojen ja selkäytimen sisältävän hermojärjestelmän rakennuspalikoita. [9]

Toistuuko Pandemrix-katastrofi?

Voivatko lasten koronarokotukset tuottaa ikäviä yllätyksiä, kuten tapahtui Pandemrix-rokotteen kohdalla? Sikainfluenssaa vastaan käytettyä Pandemrix-rokotetta mainostettiin julkisessa viestinnässä turvalliseksi [9A].

Kuitenkin kahden vuoden sisällä rokottamisesta 230 suomalaisella katsottiin puhjenneen rokotteen laukaisema narkolepsia: rokote tuhosi neurosoluja, jotka säätelivät nukkumista ja valveilla oloa. Suurin riski sairastua oli 5-15-vuotiailla. [11].

Useat narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmat ovat julkisuudessa ilmaisseet katkeruutensa siitä, että heitä johdettiin harhaan. Narkolepsiaan sairastuneen 5-vuotiaan lapsen isä kertoo MTV:n haastattelussa [12]:

– Silloin mietimme, otammeko rokotuksen vai emme, mutta joka paikassa toitotettiin, kuinka turvallinen rokote on. Lisäksi annettiin ymmärtää, että se on välttämätön, että suurin piirtein lapselta lähtee henki, jos ei rokoteta. Kun vielä THL:kin vannoi ja vakuutti sen turvallisuutta, ajattelimme että ei kai siitä mitään haittaakaan ole ja päätimme sen ottaa.

– Jos olisi ollut vähänkin tietoa rokotusten riskeistä, kukaan meistä ei olisi rokottanut lastaan ja kaikki olisivat terveitä, isä totesi.

Lasten ja nuorten rokottamista Pandemrix-rokotteella voitiin perustella sillä, että sikainfluenssa oli vaarallinen lapsille ja nuorille. Sikainfluenssa tappoi varsin nuoria ihmisiä.

Koronaviruksen osalta tilanne on toinen, koska koronaviruksen aiheuttama tauti ei ole vaarallinen perusterveelle lapselle tai nuorelle. Alle 50-vuotiaita on Suomessa rekisteröity koronavirustautiin kuolleiksi vain 8. Alle 20-vuotiaita ei yhtään.

Sen sijaan koronarokote voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle kuoleman tai vakavan vamman. Pfizerin omat rokotetutkimukset viittaavat siihen, että koronarokote saattaa olla nuorille riskialttiimpi kuin ikäihmisille [13], eli siltä osin tilanne on sama kuin Pandemrix rokotteessa.

Kyse ei ole rokotevastaisuudesta vaan terveydenhoidon etiikasta

Epäilykset uutta rokoteteknologiaa edustavaa lähetti-RNA-rokotetta kohtaan eivät merkitse yleistä rokotevastaisuutta. On eri asia antaa lapsille pitkällisen kokemuksen turvallisiksi osoittamia rokotteita kuin uutta rokoteteknologiaa edustavia injektioita.

On eri asia rokottaa lapsia sellaista tautia vastaan, joka on heille vaarallinen, kuin rokottaa heitä siksi, että ajatellaan lasten rokottamisen suojelevan ikäihmisiä. Sitä paitsi viimeaikaisten tutkimusten mukaan rokotetut henkilöt voivat levittää deltavirusta jopa yhtä tehokkaasti kuin rokottamattomat.

Eettisesti asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti lapsen oman edun kannalta. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon … toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” (Lapsen oikeuksien sopimus, 3. artikla)

Suomen valtion hyväksymä Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla, artikla 5 toteaa: ”Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.” [14]