Teksti on Tapio Puolimatkan oma kannanotto Susi Nousiaisen mielipidekirjoitukseen ”Avoin kysymys opiskelijan turvallisuudesta Jyväskylän yliopistolle”, joka julkaistiin 27.2. Jylkkärin nettisivuilla. Tekstin julkaisu perustuu journalistin ohjeiden kohtiin 21. ja 22.

Susi Nousiainen 27.2. kertoo turvattomuuden tunteistaan vähemmistöopiskelijana. Hänen pelkonsa ovat kuitenkin aiheettomia, ja hän on identiteetistään ja mielipiteistään riippumatta tervetullut opiskelijakseni ilman että hänen tarvitsee pelätä syrjintää. Kaikenlaiset mielipiteet ovat tervetulleita ja luennoillani rohkaisen opiskelijoita moniääniseen dialogiin. En ole koskaan esittänyt loukkaavia lausumia sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöistä, joihin monet parhaista ystävistänikin kuuluvat. Käyn keskustelua asia-argumenteilla, ja edustamani näkemykset ovat hyvin edustettuina tutkimuskirjallisuudessa

Miksi sitten vastustan translakia, jos pidän sukupuolivähemmistöjä ystävinäni? Syy on se, että Seta ja Trasekin ”itsemääräämisoikeuteen” perustuva translakiehdotus voi johtaa nuorten kannalta katastrofaalisiin seurauksiin. Ehdotuksen mukaan translaista ”on poistettava vaatimus lääketieteellisestä prosessista ja psykiatrisesta arviosta juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona” ja sukupuolen korjaamisten ”on tultava mahdolliseksi kaiken ikäisille”.

Trasekin mukaan 15-vuotiaat saisivat itse määrätä oman juridisen sukupuolensa, ja alle 15-vuotiaatkin vanhempien luvalla. Jos vanhemmat kieltäytyvät, voidaan turvautua ”lastensuojelullisiin toimenpiteisiin”, eli ääritapauksessa lapsi voidaan jopa ottaa huostaan, ja lapsi voi vaihtaa juridisen sukupuolensa sosiaaliviranomaisten luvalla. Tällaisen lain pohjalta on jo useita lapsia otettu pois vanhemmiltaan maissa, joissa laki on voimassa.

Uusi translakiehdotus sisältää useita epäkohtia: 

  1. Sukupuoli ei ole kenenkään itsensä määrättävissä: sukupuoli on muuttumaton biologinen tosiasia, joka ei ole riippuvainen sukupuoli-identiteetin vaihteluista tai henkilön itsemäärittelystä.
  2. Juridisen sukupuolen itsemääräämisoikeuden ulottaminen alaikäisiin merkitsee epärealistista oletusta murrosiän kuohunnassa olevien nuorten kyvystä tehdä kypsiä päätöksiä loppuelämäänsä olennaisesti vaikuttavista ratkaisuista.
  3. Lapsen elämän kannalta olennaisia päätöksiä koskevan vallan siirtäminen vanhemmilta sosiaaliviranomaisille on ristiriidassa sekä demokratian että vanhempien kasvatusoikeuksien kanssa. 

Mediauutisten mukaan sukupuoli-identiteettitutkimuksiin hakeutuneiden nuorten määrä on viime vuosina Suomessa monikertaistunut. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkärin Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan tähän ilmiöön ”ei lääketieteessä ole löydetty selitystä”: ”Emme myöskään tiedä, sopivatko nykyiset hoitosuositukset näille nuorille.”

Monet näistä nuorista kuitenkin painostavat psykiatreja saadakseen lähetteen hormonihoitoihin, ja uuden translain myötä painostus lisääntyisi. Hoidot sisältävät useita terveysriskejä eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksia ole tutkittu. Yhä useampi transhoitoja saanut ihminen on julkisesti kertonut katuvansa niiden aiheuttamia peruuttamattomia muutoksia: ks. YouTube -video: Ulostulo: Tältä näyttää transhoitoja katuva ihminen.

Lapsensa sukupuolenvaihdosta vastustavilta vanhemmilta voidaan ottaa lapsi huostaan, kuten on nyt jo käynyt ainakin yhdelle suomalaiselle perheelle Espanjassa ja monille muille perheille muualla maailmassa. 

Uusi translakiehdotus on ideologinen hyökkäys perhettä, vanhempien kasvatusoikeuksia ja lasten hyvinvointia vastaan: alaikäinen ei saa ostaa tupakkaa, mutta hänelle sallittaisiin sukupuolenkorjaushoidot, jotka estävät häntä koskaan saamasta omia lapsia ja tekevät hänestä jatkuvaa hoitoa tarvitsevan potilaan eliniäkseen.

Uuteen ”itsemääräämisoikeuteen” perustuvaan translakiin kohdistuvaan kritiikkiin ei useinkaan vastata avoimella keskustelulla ja perusteluilla, vaan uhriutumisella. Ideologisille vastustajille vaaditaan erilaisia rangaistuksia kuten virasta erottamista. Tunteenomaisen leimaamisen avulla järkiperusteet sivuutetaan. Itse omaksuttu uhrin asema mahdollistaa vastapuolen mustamaalaamisen. Väittely halutaan voittaa ilman perusteluja. Voisiko tämä johtua siitä, että tämän lakiehdotuksen epäkohdat ovat niin vakavat, että se ei kestä kriittistä tarkastelua?