Terveyteen kohdistuvien toimenpiteiden vapaaehtoisuutta on tähän asti suojeltu kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi Suomen valtion hyväksymä Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla, artikla 5 toteaa:
Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.
Koronapandemian myötä on kuitenkin alettu vaatia toimenpiteitä, joiden avulla ihmisiä voidaan painostaa tai jopa pakottaa rokotuksiin. Vertailen tässä blogissa Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professori Sami Pihlströmin ja McGill-yliopiston teologian ja etiikan professorin Douglas Farrow’n näkemyksiä asiasta.
Rokottamattomille asetettavat rangaistukset
Pihlströmin mukaan ilman terveydellistä syytä rokotteista kieltäytyviin on kohdistettava rangaistustoimia. Kattavan koronapassijärjestelmän avulla rokottamattomat tulisi sulkea yhteiskuntaelämän ulkopuolelle, ”koska kuten monet ovat todenneet, emme voi jäädä ’rokottamattomien panttivangeiksi’.” Rokottautumattomat ”aiheuttavat jatkuvasti massiivisia kustannuksia piittaamattomuudellaan”, joten koronapassien tultua käyttöön rokottamattomien on itse maksettava koronatestinsä. Terveysturvallisuuden varmistamiseksi heiltä pitäisi estää työskentely ”erityisesti potilastyössä tai muuten haavoittuvien ihmisten parissa”.
Rokottamattomilla Pihlström tarkoittaa niitä, jotka ”valitsevat rokottamattomuuden ilman todellista lääketieteellistä perustetta”. Rokottamattomissa on Pihlströmin mukaan kaksi pääryhmää:
1) Pahat ja moraalittomat salaliittoteoreetikot, ”jotka tarkoituksellisesti turmelevat koronatorjuntakampanjaa” ja ”itse aktiiviseen valehtelukampanjointiin syyllistyen jättävät rokotteensa ottamatta”.
2) Ymmärtämättömät ”salaliittoteorioiden uhrit”, jotka ovat ”syyntakeettomia” sikäli, että heillä ei ”esimerkiksi puutteellisen koulutuksen tai kielitaidon vuoksi” ole ”edellytyksiä arvioida rokotteista käytävää julkista keskustelua eikä siten tehdä perusteltua ratkaisua asiassa”. He kieltäytyvät rokotteista ”valehtelukampanjan” pettäminä.
Molemmat näistä ryhmistä on suljettava koronapassijärjestelmän avulla yhteiskuntaelämän ulkopuolelle. Näin heitä painostetaan rokotteen ottamiseen.
Pihlströmin mukaan kukaan ei voi tiedon pohjalta päätyä järjellisesti ja moraalisesti perusteltuun ratkaisuun olla ottamatta koronarokotetta sikäli kuin terveysviranomaiset ovat suositelleet rokotusta hänen väestöryhmälleen.
Virallinen koronakertomus ja sen kyseenalaistaminen
Pihlström pitää virallista koronakertomusta totena ja virallista koronatiedotusta luotettavana. Hän uskoo, että länsimaissa on vakava koronapandemia, joka voidaan saada kuriin vain laajan rokotekattavuuden luomalla laumaimmuniteetilla ja eristämällä rokottamattomat yhteiskuntaelämästä.
Suoraan ja kaunistelematta: vaikka luotan kahden rokotuksen suojaani, sekään ei ole täydellinen, enkä siksi mielelläni tapaa (paitsi etäyhteyksin) ihmisiä, jotka jättävät koronarokotteet ottamatta. En haluaisi osallistua julkisiin tilaisuuksiin, joissa tietämättäni saattaa olla tällaisia henkilöitä.
Farrow sen sijaan kyseenalaistaa virallisen koronakertomuksen perusoletukset: länsimaissa ei ole pandemiaa sanan perinteisessä merkityksessä. Maailman terveysjärjestö on tosin muuttanut pandemian määritelmän niin, että taudin vakavuus ei ole ratkaiseva: mikä tahansa nopeasti leviävä kausi-influenssa voidaan määritellä pandemiaksi. Koronakuolleisuus on tällä hetkellä alhaisella tasolla. Useimmille ihmisille korona ei nykyvaiheessa ole vakava tauti.
Virallisen koronakertomuksen pohjalta toteutetut yhteiskuntasulut ovat aiheuttaneet vakavia poliittisia, taloudellisia, lääketieteellisiä ja psykologisia haittoja: ”enemmän ihmisiä kuolee näiden erityistoimenpiteiden seurauksena kuin mitä kuolee sen terveysuhan takia, joka oletettavasti vaatii näitä erityistoimenpiteitä”.
Vaikka etuoikeutetut eivät ehkä huomaa niitä juurikaan, ainakaan tällä hetkellä, yhteiskuntasulut ovat tuhoisia köyhille ja tarvitseville, erityisesti maissa, joissa niin monet elävät kädestä suuhun ja ovat täysin riippuvaisia päivän niukasta palkasta.
Paniikissa olevat poliitikot kuvittelevat voivansa hallita viruksen nousu- ja laskuvirtauksia toteuttamalla ankaria rajoituksia. Koronarajoitusten seurauksena pitkäaikaishoitoa laiminlyödään ja itsemurhien määrä kasvaa. Yhteiskuntasulut edistävät köyhyyden ja epätoivon kierrettä ja lisäävät riippuvuutta valtiosta, mutta pelastavat vain harvat ennenaikaiselta kuolemalta. Niiden avulla poliitikot lisäävät vaikutusvaltaansa. Poliittisia ja taloudellisia seurauksia on edelleen vaikea laskea. Mutta niiden voi olettaa olevan huomattavia.
Farrow ei myöskään usko virallisen koronakertomuksen oletusta. että pandemian aikana toteutetut massarokotukset voivat tuottaa laumaimmuniteetin. Ennemminkin terveiden ihmisten massarokotukset tuottavat uusia nopeasti leviäviä virusvariantteja, jotka ohittavat rokotuksen tarjoaman suojan. Tiedämme Israelista ja muista varhain laajan rokotekattavuuden saavuttaneista maista, että rokotus ei estä tartuntoja eikä taudin levittämistä.
Niinpä Farrow’n mukaan tällä hetkellä ei ole “rokottamattomien pandemiaa”, vaikka virallinen koronakertomus näin viestii. Rokottamattomat eivät ole syy uusien virusvarianttien kehitykseen, vaan ne kehittyvät massarokotusten aiheuttamassa evolutiivisessa paineessa.
Sen sijaan voi olla perusteltua puhua ”rokotehaittojen pandemiasta”, koska koronarokotteista on raportoitu ennätysmäärä rokotehaittoja. Farrow uskoo, että tietoa rokotehaitoista ei enää pitkään onnistuta pimittämään kansalaisilta. Kun rokotehaittoja koskeva tieto lopulta tunnustetaan julkisesti, silloin ne, jotka painostavat tai jopa pakottavat ihmisiä rokotuksiin, voivat joutua vastuuseen terveydenhoidon etiikan rikkomuksista.
Tulisiko nuoret painostaa koronarokotuksiin?
Koronapandemian erikoisluonteena on se, että nuoremmille ikäluokille koronatauti on yleensä lievä. Koronaan kuolleiden keski-ikä on Suomessa 82 vuotta. Sen sijaan rokotehaitat, erityisesti sydänlihastulehdukset, ovat suurempia nuorten ikäluokkien parissa. Pihlströmin mukaan nuorten tulee ottaa rokote suojellakseen ikäihmisiä, vaikka rokotteesta voi aiheutua heille haittoja. Itse asiassa nuoret tulee painostaa tähän uhraukseen saattamalla voimaan kattava koronapassijärjestelmä ja asettamalla rajoituksia sen osalta minkälaista työtä rokottamattomat voivat tehdä.
Farrow kuitenkin torjuu ajatuksen, että ihmisillä olisi yleensäkään moraalista velvollisuutta ottaa rokote toisten takia. Erityisesti hän torjuu ajatuksen, että nuorten pitäisi riskeerata terveytensä sen takia, että jotkut ikäihmiset saavat muutaman elinvuoden lisää. Missään tapauksessa hän ei hyväksy ajatusta, että väestön enemmistöä tulisi painostaa tai pakottaa tällaisiin uhrauksiin joidenkin harvojen hyväksi, koska ”se johtaa epäoikeudenmukaisuuteen niin lääketieteen alalla kuin sen ulkopuolellakin, koska se suosii mielivaltaisesti vain harvoja ja riistää monien oikeudet”.
Farrow näkee yhtäläisyyksiä siinä, miten abortissa uhrataan syntymättömän lapsen elämä aikuisen takia, ja siinä, miten nuoria painostetaan rokotuksiin aikuisten suojelemiseksi. Koronarokotuksia ei Farrow’n mukaan voi suositella yksiselitteisesti terveyttä palvelevana toimenpiteenä, koska koronarokotteita ei ole testattu riittävästi sen osoittamiseksi, etteivät ne vahingoita kehoa tai häiritse luonnollisia immuunijärjestelmän prosesseja.
Farrow’n mukaan koronarokotteen ottaminen ei ole moraalinen velvollisuus vaan yksilölliseen harkintaan perustuva ratkaisu: ”oikeudenmukaisuus tässä asiassa tarkoittaa sitä, että jokaisen sallitaan harjoittaa harkintaa ja myötätuntoa oman harkintakykynsä mukaan”. Sikäli kuin koronapassin avulla toteutettavien syrjivien yhteiskunnallisten käytäntöjen tukeminen muodostaa vakavan uhan perustaville ihmisoikeuksille, on pikemminkin moraalinen velvollisuus kieltäytyä rokotuksista.
Farrow kritisoi valtaapitävien näkökulman itsekeskeisyyttä. Puhuessaan terveysturvallisuuden merkityksestä nuorten rokotusten yhteydessä, aikuiset ovat itse asiassa huolissaan itsestään – koronatauti ei ole uhka perusterveille nuorille. ”Lähimmäinen esiintyy nyt, jos hän esiintyy lainkaan, pikemminkin varkaan tai roiston roolissa, joka voi huolimattomuudellaan, ellei jopa tunteettomuudellaan, varastaa terveyteni.”
Pelon uskonto
Vaikka länsimaissa ei ole pandemiaa sanan perinteisessä merkityksessä, koronatiedotus on Farrow’n mukaan tuottanut monissa ihmisissä voimakkaan kuolemanpelon. Näin luotu paniikki hämärtää ihmisten arvostelukykyä. Pelon hallitsemat ihmiset tulkitsevat lähimmäisenrakkauden merkitsevän toimimista näiden pelkojen ehdoilla. Käsky ”rakasta lähimmäistäsi” on korona-aikana korvattu käskyllä ”vältä lähimmäistäsi, ettet tee häntä sairaaksi (tai hän sinua)”.
Rokotuksiin painostamisessa käytetään yleisesti uhkakuvia, jotka häiritsevät väestön henkistä hyvinvointia luomalla perusteetonta pelkoa. Pelon hallitsemat ihmiset alistuvat yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, jotka murentavat luonnollisia ja perustuslaillisia oikeuksia ja heikentävät demokratiaa.
Kaikkein merkille pantavin asia on suuren väestönosan valtaansa saanut valtava herkkäuskoisuus, joka ilmenee erityisesti akateemisessa maailmassa, jossa ”kriittisten ajattelijoiden” sanotaan olevan. Herkkäuskoisuus ja pelkuruus; sillä yliopistot ovat kilpailleet toistensa kanssa ensimmäisestä sijasta pelon uskonnon opettamisessa opiskelijoilleen.
Ehdollistettuaan väestöä tehokkaasti puolentoista vuoden ajan pelkopropagandalla, hallitusvalta pyytää ihmisiä omaksumaan koronapassijärjestelmän ja sulkemaan järjestelmän vastustajat yhteisön ulkopuolelle. Ne, jotka alistuvat järjestelmään, vapautuvat ikävistä rajoituksista. Niinpä instituutioilla, yrityksillä ja yhteisöillä on suuri houkutus mukautua uuteen järjestelmään, vaikka ne näin osallistuvat yhden kansalaisryhmän systemaattiseen syrjintään.
Lopuksi
Pihlström ja Farrow edustavat osin vastakkaisia näkemyksiä koronapandemian analyysissa ja hoidossa. Pihlströmin suurimpana huolena on rokotekattavuuden lisääminen, jonka hän uskoo ratkaisevan koronapandemian. Farrow’n huolena on se, että pelkopropaganda aiheuttama paniikki saa ihmiset liian helposti luopumaan perustavista ihmisoikeuksistaan. Kun teknokraattien hallitsemat valvontajärjestelmät on saatu voimaan, niiden purkaminen voi myöhemmin osoittautua vaikeaksi.
Lähteet
Farrow, Douglas (2020) Let the Dead Bury Their Dead. Catholic World Report 18.5. 2020. Let the Dead Bury Their Dead – Catholic World Report
Farrow, Douglas (2020) The Health First Heresy. Catholic World Report, 7.8.2020 The Health-First Heresy – Catholic World Report
Farrow, Douglas (2021) Whether there is a moral obligation to be vaccinated. Catholic World Report 9.4. 2021 Whether there is a moral obligation to be vaccinated – Catholic World Report
Farrow, Douglas (2021) Enrolled in the Religion of Fear. Douglas Farrow (academia.edu)
Farrow, Douglas (2021) Kehittyvä Nowa Huta: Globaali yhteiskunta, jossa kansalaiset ovat vain biometrisiä datapisteitä. Douglas Farrow: Kehittyvä Nowa Huta — globaali yhteiskunta, jossa kansalaiset ovat vain biometrisiä datapisteitä • Tapio Puolimatka
Pihlström, Sami (2021) Rokottamisen ja rokottamattomuuden etiikasta. Etiikka.fi -sivusto 23.9. 2021. Rokottamisen ja rokottamattomuuden etiikasta – Etiikka.fi
