Suomalaisissa medioissa raportoitiin itävaltalaisesta skandaalista vuoden 2019 huhtikuun lopulla: vapauspuolueen johtaviin poliitikkoihin kuulunut Braunaun apulaispormestari Christian Schilcher oli kirjoittanut vapauspuolueen aluelehteen runon, jossa hän oli kuvannut maahanmuuttajia rottina. Tämän seurauksena hän joutui eroamaan sekä puolueesta että apulaispormestarin tehtävistä.
Samalla kun suomalaisissa medioissa asianmukaisesti kauhisteltiin vapauspuolueen edustajan rottarunoa, jostain syystä huomionarvoisena ei pidetty sitä, että itselleen epämieluisten ihmisten nimittäminen rotiksi on vakiintunut tapa Suomen kaikkein ”edistyksellisimmissä” piireissä: Seksuaalisen tasa-arvon yhdistyksen eli Setan käytäntönä on antaa vuosittain kunniarotta antipalkinto jollekin vastustajalleen.
Itävallan skandaali
Itävallan konservatiivisen liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan Schilcherin rottaruno on inhottava ja rasistinen. Vapauspuolueen Ylä-itävallan aluejohtajan Erwin Schreinerin mukaan rotan ja ihmisen rinnastaminen on historiallisesti latautunutta ja siten mautonta.
Schreiner ilmeisesti viittasi natsien propagandaan, jossa juutalaisia eläimellistettiin, jotta heihin kohdistuvat sortotoimet voitaisiin oikeuttaa. Natsit tuottivat kansalliseen levitykseen elokuvan nimeltä Ikuinen juutalainen. Siinä juutalaisia verrattiin rottiin, jotka levittävät tauteja, leviävät kaikkialle ja kuluttavat kansalliset resurssit.
Kansallissosialistisen propagandan mukaan historia on rotujen välistä taistelua, jossa juutalaiset ”loiset” kaivavat maata korkeimman rodun, arjalaisten alta ja vaarantavat sen elinmahdollisuudet. Hitlerin mukaan ”rotukysymyksessä on avain paitsi maailmanhistoriaan myös kaikkeen kulttuuriin.” (Hitler; sit. Kershaw 2009: 170.)
Käyttämiensä bakteerikielikuvien avulla Hitler vihjasi, että juutalaisia tuli kohdella kuin syöpäläisiä: heidät tuli hävittää. Juutalaiset aiheuttivat ”rotutuberkuloosia” ja heidän tuhoamisensa oli siksi edellytys sairauden juurittamiselle maailmasta.
Hitler kirjoitti teoksessaan Mein Kampf: ”Meidän massojemme kansallistaminen onnistuu vasta kun kansamme sielusta käytävän positiivisen taistelun lisäksi sen kansainväliset myrkyttäjät on hävitetty.” (Kershaw 2009: 172.)
Setan rottapalkinto
Vaikka Itävallan tapauksessa ihmisten eläimellistämistä on asianmukaisesti pidetty tuomittavana, Setan harjoittamaan vastustajien eläimellistämiseen on tuskin kukaan uskaltanut puuttua. Seta jakaa vuosittain rottapalkintonsa jollekin epämieluisaksi kokemalleen ihmiselle, jonka toiminnan se kokee häiritseväksi omien tavoitteidensa kannalta. Seta esiintyy moniarvoisuuden puolustajana, mutta turvautuu ihmisten leimaamiseen käyttäen hyväkseen rottamielikuvan herättämiä vastenmielisyyden tunteita.
Tämä ongelma korostuu, koska Seta on toistuvasti perustellut rottapalkintoaan tavoilla, joihin sisältyy pyrkimys rajoittaa tieteellistä keskustelua keskeisistä asioista kuten lasten hyvinvoinnin edellytyksistä.
Esimerkiksi minulle vuonna 2015 antamaansa rottapalkintoa Seta perusteli toteamalla, että ”perinteisten perhearvojen puolesta puhuessaan Puolimatka tuo usein esiin lasten hyvinvoinnin, vaikka hänen näkemyksiään ovat vastustaneet useat kasvatustieteen asiantuntijat.” Lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä ei siis saisi käydä avointa kriittistä keskustelua,
Samanlainen pyrkimys tieteellisen keskustelun rajoittamiseen ilmeni myös vuonna 2006 Setan antaessa kunniarotta-antipalkinnon Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professorille Tuula Tammiselle. Perusteluissaan Seta toteaa, että Tammisen mukaan ”isättömät lapset ovat lähtökohdiltaan poikkeavia ja että hedelmöityshoitoja ei tästä syystä tulisi antaa naispareille ja itsellisille naisille”.
Tamminen on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on asiantuntemuksensa pohjalta tuonut esille sen, että isän panos lapsen kasvatukseen on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Tätä näkemystä tukee massiivinen tieteellinen todistusaineisto.
Jos Tamminen ei toisi esille tutkimuksen paljastamia tosiasioita lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä, hän toimisi eettisesti kyseenalaisella tavalla lapsia kohtaan. Miksi Seta torjuu psykiatrian asiantuntijan perustellun näkemyksen käyttämällä hyväkseen rottamielikuvan herättämiä alitajuisia vastenmielisyyden tunteita, sen sijaan että se kävisi aiheesta asiallista keskustelua?
Seta esimerkkinä koululaisille?
Oman ongelmansa muodostaa se, että Seta kiertää Suomen kouluissa pitämässä oppitunteja. Koulut kamppailevat jo muutenkin koulukiusaamisongelman kanssa. Onko syytä antaa oppilaille esikuvaksi järjestö, jonka viralliseen ohjelmaan kuuluu toisinajattelijoiden kuvaaminen rotiksi?
Koululaitoksen tarkoituksena on kasvattaa kriittisesti ajattelevia kansalaisia, jotka pystyvät keskustelemaan eri mieltä olevien kanssa asiallisesti ja kunnioittavasti. Onko perusteltua antaa julkisista varoista taloudellista tukea järjestölle, joka pyrkii rajoittamaan kriittistä keskustelua?
Tuntemani homoseksuaalit ovat humaaneja, herkkiä ja sympaattisia ihmisiä, joilla on paljon huumorintajua ja älyllistä luovuutta. Miten Setan johtoon on päässyt ryhmä, joka turvautuu toisinajattelijoiden eläimellistämiseen?
Kielteinen vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun
Jos järkiperäinen yhteiskunnallinen keskustelu korvataan toisinajattelevien mustamaalaamisella ja halventamisella, luodaan yhteiskunnallista ilmapiiriä, joka ei rohkaise ihmisiä avoimesti ilmaisemaan omia perusteltuja mielipiteitään. Kritiikin mahdollisuuden kaventaminen lisää epäkohtia, joihin kukaan ei uskalla puuttua.
Mitä näin suljettu keskustelukulttuuri tulee vaikuttamaan lapsen oikeuksiin? Voimme odottaa lasten kärsimysten ja pahoinvoinnin lisääntyvän tilanteessa, jossa yhteiskunnallista keskustelua lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä pyritään rajoittamaan.
Lähteitä
- Kershaw, Ian (2009) Hitler. Suom. Ilkka Rekiaro. Helsinki: Otava.
- Defining the enemy, encyclopedia.ushmm.org
