Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kritisoi Ilkka-Pohjalainen kolumnissaan 6.5.2021 mediaa epäjohdonmukaisuudesta: media pitää ylimitoitettuna hallituksen naispoliitikoihin kohdistuvaa kritiikkiä, mutta samanaikaisesti mustamaalaa kansanedustaja Päivi Räsästä.

Jokisipilä kirjoittaa:

”Hiljattain uutisoitiin selvityksestä, jonka mukaan hallituksemme naispoliitikoihin kohdistuu verkossa valtava vihakampanja, jossa kyseenalaistetaan heidän arvonsa ja päätöksentekokykynsä. Joku raja se pitää hallituksen kritisoinnissakin olla, opastivat kansalaisia asiaan tarttuneet kolumnistit ja pääkirjoitustoimittajat. Kukaan heistä ei ole kuitenkaan ilmaissut huoltaan siitä ajojahdista, joka kohdistuu kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäseen. – –

”Media on vuositolkulla julkisesti ruotinut Räsäsen henkilökohtaisten uskonnollisten näkemysten oikeutusta ja hyväksyttävyyttä. Valtakunnan päälehti ilmoitti tuoreessa pääkirjoituksessaan Räsäsen puheiden yksiselitteisesti olevan moraalisesti loukkaavia ja ”syvästi vastenmielisiä”. Lehti katsoi Räsäsen ”pyyhkivän jalkansa” kristittyjen enemmistön arvoihin hyötyäkseen poliittisesti ja vihjasi hänen yllyttävän väkivaltaan. Näin rankka yksittäisen henkilön uskonnolliseen vakaumukseen kohdistuva mustamaalaaminen pääkirjoitustasolla on täysin poikkeuksellista.

Onko nykyilmapiirissämme enää tilaa järjenkäytölle, suhteellisuudentajulle ja erilaisten näkemysten sietämiselle?”

Helsingin Sanomien harhaanjohtava viestintä

Jokisipilä viittaa 30.4.2021 julkaistuun Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, joka on johdonmukaista jatketta lehden linjalle. HS on vuosien aikana julkaissut useita artikkeleita, joissa Päivi Räsäsen näkemyksiä on esitetty harhaanjohtavassa valossa.

20.11. 2019 julkaistussa artikkelissa toimittaja Paavo Teittinen loi kuvan, jonka mukaan Paavali pitää homoseksuaaleja erityisellä tavalla saastaisina ihmisinä ja kehottaa Roomalaiskirjeessä tappamaan heitä. ”Räsäsen twiitissä, josta ensimmäinen rikostutkinta alkoi, taas viitataan Raamatun tekstiin, jossa homoseksuaaleja kuvataan ’saastaisina’, ’häpeällisinä’, ’luonnonvastaisina’, ’villiintyneinä’ ja oman ruumiinsa ’häpäisijöinä’.” Teittisen mukaan Räsänen on tästä Paavalin kanssa samaa mieltä ja vaatii nyt uskonnonvapauden nimissä oikeutta kehottaa Raamatun tekstiin vedoten kieltämään homoseksuaaleilta heidän perustavat ihmisoikeutensa ja tappamaan heitä.

Teittinen erehtyy tulkinnassaan. Paavali kutsuu avioliittomoraalia rikkovaa elämäntapaa saastaiseksi, häpeälliseksi ja luonnonvastaiseksi. Hän ei siis käytä näitä nimityksiä ihmisistä, vaan elämäntavasta. Juutalaisessa kulttuurissa esimerkiksi pesemättömin käsin syöminen oli saastaista, riippumatta siitä, olivatko kädet sinänsä puhtaat tai likaiset. Tuskin halvennamme ihmistä, jos vaadimme käsien pesemistä ennen ateriaa. Uuden testamentin mukaan ihmisruumista häpäisevät kaikki avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet. Sitä paitsi kyseinen Roomalaiskirjeen kohta ei puhu pelkästään seksuaalisista synneistä, vaan yleensä jumalattomuudesta ja vääryydestä. ”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisen jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.” (Rm 1: 18)

Päivi Räsäsen vastinetta ei julkaistu

Facebook-päivityksessään 23.11. 2019 Räsänen kritisoi Helsingin Sanomien toimintaa: ”Helsingin Sanomat julkaisi 20.11. sananvapautta ja pamflettiani käsittelevän jutun. Olen yrittänyt siihen saada vastineeni ja muokkasin sitä kahteen kertaan ottaakseni huomioon toimituksen huomautukset. Mielestäni olisi kohtuullista, että saisin ’sananvapauden’ nimissä selventää, mitä olen tarkoittanut. Tänään päätoimittaja ilmoitti, että kohdallani asia on loppuun käsitelty. Vastinettani ei julkaista. – –  Samalla kysyn, onko Helsingin Sanomat todella sananvapauden takana?”

Vastineessaan Räsänen toteaa, että Paavali puhuu kyllä synnin yhteydessä kuolemasta, mutta tarkoittaa sillä selkeästi hengellistä kuolemaa, iankaikkista eroa Jumalasta. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Rm 6:23) Räsänen kirjoittaa: ”Tämä Paavalin opetus koskee meitä kaikkia, sillä kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä Jumalan edessä. Tällaisiksi synneiksi Paavali luettelee myös muun muassa ahneuden, kateuden, aviorikokset tai rakkaudettomuuden. Siksi tarvitsemme Jeesusta, joka kärsi kuolemanrangaistuksen puolestamme, jotta häneen uskomalla saamme syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän.”

HS:n puolinainen oikaisu

Helsingin Sanomat julkaisi nettisivuillaan myöhemmin samana päivänä oikaisun: ”Oikaisu kello 15.37: Toisin kuin jutussa aikaisemmin väitettiin, Paavali ei sano Päivi Räsäsen siteeraamassa Raamatun kohdassa suoraan, että homoseksiä harrastavat miehet pitäisi tappaa. Paavali sanoo homoseksiä harrastaviin miehiin viitaten, että he ansaitsevat kuolla.”

Tässäkään yhteydessä Helsingin Sanomat ei selvennä, että Paavali tarkoittaa kuolemalla ikuista eroa Jumalasta ja että Paavali kohdistaa sanansa koko syntiin langenneelle ihmiskunnalle: Paavalin mukaan hengellinen kuolema eli ikuinen ero Jumalasta tulee kaikkien niiden osaksi, jotka eivät tunnusta syntejään ja vastaanota Jeesuksen tarjoamaa anteeksiantamusta.

Vaikka toimittaja Teittisen harhaanjohtava väite osittain korjattiinkin lehden nettiversiossa, korjaus tavoittaa vain pienen osan niistä ihmisistä, jotka ovat lukeneet alkuperäisen jutun koteihin menneessä painetussa lehdessä. Lehti kieltäytyi julkaisemasta Päivi Räsäsen vastineita. Näin Helsingin Sanomat on istuttanut lukijoidensa mieliin mielikuvan Räsäsestä väkivaltaan yllyttävänä ääri-ihmisenä ja paatuneena fanaatikkona, joka on uhka seksuaalivähemmistöjen turvallisuudelle.

Timo Eskola kommentoi: ”jotkut keskusteluun osallistujat syyllistyvät vielä pahempaan panetteluun, kuin mistä he Räsästä syyttävät. Eräät nimittäin laativat hänestä vääristelevän karikatyyrin, jossa hänet rinnastetaan homojen tappajiin” (Eskola 2019a).

Toimittajan virhetulkinnat ovat Räsäsen syytä?

Helsingin Sanomat otti asiaan kantaa myös toimittaja Maria Mannerin kirjoituksessa 1.12. 2019. Vaikka tässä kirjoituksessa kumotaan Teittisen tekemä tulkinta Raamatun tekstistä ja väite, että Räsänen on kehottanut tappamaan homoja, siinä samalla nostetaan esiin uusi samansuuntainen syytös Räsästä vastaan. Helsingin yliopiston eksegetiikan laitokselta on haastateltu yliopistonlehtori Outi Lehtipuuta, jonka mukaan Räsänen on vastuussa siitä, että joku voi tulkita väärin hänen kannanottoaan: ”Joku voi siitä todella tulkita, että Räsänen on antanut luvan lähteä heittämään pommeja Pride-kulkueeseen.”

Lehtipuu ei voi pilata ammatillista mainettaan yksinkertaisesti väittämällä, että Räsänen Paavalia seuraten olisi vaatinut homoseksuaalien tappamista, koska tällaista tulkintaa Paavalin tekstistä on mahdotonta puolustaa eksegeettisillä perusteilla. Lehtipuu kuitenkin väittää, että Räsäsen kommentti voidaan tulkita kehotukseksi heittää pommeja Pride-kulkueeseen, jos se sijoitetaan johonkin muuhun kuin Raamatun viitekehykseen ja tulkitaan sen pohjalta.

Tältä pohjalta Räsäsen maalittajat voivat väittää, että koska Räsäsen teksti voidaan jossakin ei-kristillisessä viitekehyksessä väärintulkita kehotukseksi tappaa homoseksuaaleja, Räsästä pitäisi rangaista sen julkaisemisesta. Kristinuskon vastaiset ryhmät ovat jo pitkään tietoisesti projisoineet tällaisen väärintulkinnan Uuden testamentin teksteihin voidakseen sen pohjalta rajoittaa uskonnonvapautta.

Toimittaja Manner omaksuu Lehtipuun esittämän käsityksen ja syyttää Räsästä siitä, että ihmiset ovat ymmärtäneet häntä väärin. Sen sijaan että Helsingin Sanomat pyytäisi anteeksi Teittisen jutussa Räsäseen kohdistettuja häpäiseviä syytöksiä, Manner tekee Räsäsestä syyllisen Helsingin Sanomien tekemään virheeseen kohdistaessaan sanansa Räsäselle: ”Mutta jos kokee tulevansa jatkuvasti väärinymmärretyksi, ehkä voi miettiä myös omaa viestiä.”

Timo Eskola kommentoi: Vaikka siis Räsäsen ei voi väittää kannattavan minkäänlaista tappokäskyä, häntä voidaan pitää syyllisenä siihen, jos joku tulkitsee hänen kannattavan homoseksuaalien tappamista. Tällaisen virhetulkinnanhan Helsingin Sanomat on juuri edellisessä artikkelissaan tehnyt. Syy ei siis olekaan toimittajan ammattitaidottomuudessa tai tarkoituksellisessa vääristelyssä, vaan Räsäsessä.

” Vaikka Räsäsen ei voi teologisin syin väittää kannattavan minkäänlaista tappokäskyä, hänestä tehdään syyllinen mahdolliseen homoseksuaalien pommittamiseen.” Eskolan mukaan tämä ei ole aitoa yhteiskunnallista keskustelua. ”Toimittajan ammattitaidottomuus ei sentään ole hänen väärin perustein syyllistämänsä ihmisen syytä. Sanon tämän nyt niin yksinkertaisesti kuin mahdollista. Toimittajat ovat ensin rakentaneet Päivi Räsäsestä vääriin perusteisiin perustuvan karikatyyrin ja sen jälkeen väittävät, että syy siihen on Räsäsen. Saanen huomauttaa, että vastuullinen journalismi ei toimi näin.” (Eskola 2019b) Helsingin Sanomat solvaa Räsästä, estää häneltä journalistin ohjeiden turvaamat oikeudet ja syyllistää häntä lehden omista virheistä.

Kirkollinen lehti syyllistyy virhetulkintaan

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajan Jaakko Heinimäen voisi olettaa teologisen koulutuksensa pohjalta pystyvän tulkitsemaan Paavalin ajatuksiin tukeutuvaa Räsästä asianmukaisesti. Heinimäki kuitenkin kirjoittaa avoimessa kirjeessä Päivi Räsäselle 1.2. 2019: ”Toivottavasti olen ymmärtänyt väärin, kun minulle on syntynyt sellainen käsitys, että samalla, kun te elämän pyhyyteen vedoten vastustatte aborttia, te kannatatte kuolemantuomiota homoille.”

Heinimäen kirjoitus heijastelee kirkon liberaalisiiven ongelmaa: teologisesta koulutuksesta huolimatta itse Raamatun tuntemus on heikkoa. On mahdollista, että HS on saanut oman väärintulkintansa mallin Heinimäeltä. Olisiko liikaa pyydetty, että ennen näin raskaan julkisen syytöksen esittämistä asian tarkistaisi asianomaiselta?

Onko rikos olla samaa mieltä Raamatun kanssa?

Teittisen jutussa todetaan, että vaikka Räsänen tuomittaisiin, Raamattuja ei tarvitse kirjastoista poistaa ja niistä saa keskustella, mutta ”olennaista on, onko samaa mieltä”. Räsänen kommentoi: ”Tämä herättää syvän huolen uskonnonvapauden tilasta. Kristitylle Raamattu on Jumalan sanaa. Raamattu on myös eduskunnan hyväksymän kirkkolain mukaan elämän ja opin ylin ohje. Sen kanssa tulee saada olla samaa mieltä.”

Jos synnistä puhuminen tulkitaan ihmisten panetteluksi, silloin voidaan tuomita rikoksesta kaikki, jotka opettavat kristillistä syntioppia tai kritisoivat erilaisia elämäntapoja. Onko siis tarkoitus vähitellen kaventaa kristillisen julistuksen nauttimaa sananvapauden aluetta? Toimittaja Mikko Gustafsson kirjoitti Helsingin Sanomissa 20.5.2021 Räsäsen syytteisiin liittyen: ”Oikeudessa käsitellään pian rikossyytteitä, joiden seurauksena konservatiivisimmat uskovat voivat joutua muuttamaan julkisia puheitaan seksuaalivähemmistöistä.”

Tätä viimeisintä HS:n artikkelia Matti H. Virtanen ironisoi twiitissään: ”Räsästä pitää syyttää, koska sananvapauden ja muiden perusoikeuksien merkitys on uudistusten myötä korostunut 30 vuodessa. Ymmärsinkö tämän nyt ihan oikein? Vaihtoehtoinen selitys: Räsästä pitää syyttää, koska lainoppineiden uusi sukupolvi on 30 vuodessa onnistunut valtaamaan oikeuslaitoksen avainpaikat ja haluaa kostaa.”

Ivan Puopolo jatkoi samassa tyylilajissa: ”Koska kuulumme Euroopan Unioniin, niin meidän täytyy kaventaa ihmisten sananvapautta. Tämä nyt vain on tämmöinen perinne, mille ei mitään mahda.”

Tuleeko Päivi Räsänen saamaan oikeutta?

Päivi Räsäsestä on pyritty tekemään syyllinen väärintulkintojen pohjalta antamatta hänelle mahdollisuutta vastineiden muodossa korjata väärintulkintoja.  30.4. julkaistu HS:n pääkirjoitus jatkaa Räsäsen räikeää mustamaalaamista ja vihjailua siitä, että Räsänen olisi yllyttänyt väkivaltaan:

”Moraalisessa mielessä ei ole epäilystäkään siitä, että puheet ovat loukkaavia ja syvästi vastenmielisiä.  Raamattuun vetoaminen on heikko perustelu: isosta kirjasta löytyy paljon muutakin, joka olisi nyt väkivaltaan ja rikoksiin yllyttämistä. – – Lopuksi kannattaa muistaa, että Räsäsen puheet loukkaavat paitsi homoseksuaaleja myös niitä kristittyjä, joiden arvoihin hän pyyhkii jalkansa oman poliittisen hyötynsä tavoittelussa.”

HS siis väittää, ettei Räsäsen kannanottojen taustalla ole aitoa uskonnollista vakaumusta, vaan kyseessä on ”poliittisen hyödyn tavoittelu”. Tämä voidaan perustellusti tulkita vihapuheeksi Räsästä ja hänen edustamiaan Raamattuun luottavia kristittyjä vastaan.

Helsingin Sanomien toteuttama mustamaalaamiskampanja voi johtaa siihen, että Räsänen menee oikeuteen jo valmiiksi yleisön mielissä leimattuna henkilöksi, joka yllyttää tappamaan homoseksuaaleja Pride-kulkueissa. Jos tämä valheisiin ja vääristelyyn perustuva kampanja viedään tuomioon asti, seurauksena on sananvapauden kaventuminen julkisessa keskustelussa.

Aiheesta tarkemmin ja kirjoituksen lähdeviitteet kirjoissa:

  • Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe. Perussanoma 2020. apowiki.fi
  • Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma 2021. apowiki.fi