Koska uskomus sukupuolen valinnaisuudesta ja vaihdettavuudesta on ristiriidassa todellisuuden kanssa, sen levittämiseksi tarvitaan paljon vallankäyttöä ja propagandaa, jonka avulla transprosessi kuvataan myönteisenä kokemuksena vailla muita ongelmia kuin suvaitsemattomien ihmisten häirintä. Joukkotiedotusvälineet vaikenevat transideologian uhreista tai esittävät heidän kärsimyksensä harhaanjohtavassa valossa.
Oppi sukupuolen vaihdettavuudesta heikentää objektiivisten tosiasioiden otetta ihmismieleen vahvistamalla uskomusta, että jokaisen ihmisen on mahdollista luoda omia mielikuviaan vastaava utopia. Lääketieteellisen kehityksen ajatellaan tarjoavan jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden vapaasti valita sukupuolensa niin, että biologisen sukupuolen merkitys katoaa. Uudessa edistyksellisessä utopiamaailmassa jokainen ihminen voi toteuttaa sukupuoli-ihanteensa ilman esteitä.
Sananvapauden rajoitukset
Kun utopia on kuvattu tarpeeksi houkuttelevaksi, sen saavuttamiseksi voidaan vaatia totalitaarisia keinoja kuten sananvapauden rajoittamista ja toisinajattelijoiden vainoamista. Aktivistien näkemykselle pyritään saamaan niin vallitseva asema yhteiskunnassa, että jokainen sitä kritisoiva ihminen voidaan määritellä mieleltään häiriintyneeksi ja pahantahtoiseksi. Tätä varten on kehitetty voimakkaasti tunteisiin vetoavia termejä kuten homofobia ja transfobia.
Jos ihminen vetoaa lapsen oikeuteen tuntea isänsä ja äitinsä, katsoo avioliiton olevan naisen ja miehen välinen liitto ja kritisoi tällä perusteella sukupuolineutraalia avioliittolakia, hänet leimataan homofobiseksi, eli tunne-elämältään ja mieleltään häiriintyneeksi ja pahantahtoiseksi ihmiseksi, joka kammoaa homoseksuaalisia ihmisiä. Jos ihminen katsoo sukupuolen määrittyvän objektiivisilla biologisilla perusteilla, hänet voidaan leimata transfobiseksi, eli hänellä voidaan sanoa olevan järjenvastainen kammo transihmisiä kohtaan.
”Homofobisen” professorin aiheuttama turvallisuusuhka
The Guardian raportoi 9. tammikuuta 2019, että joukko Oxfordin yliopiston opiskelijoita vaati yliopiston johtoa erottamaan tunnetun oikeusfilosofian professorin John Finnisin syyttäen häntä “homofobiasta ja transfobiasta”.
Yli neljäsataa opiskelijaa allekirjoitti julkilausuman, jossa todetaan, että “yliopisto on paikka, jossa kohdistetaan huomio opiskeluun”. Opiskelijoita ei saisi pakottaa ”ottamaan oppia professoreilta, jotka ovat edistäneet vihaa opiskelijoita vastaan, joita he opettavat”. Väitteen mukaan Finnis on rakentanut uransa “demonisoinnin” varaan, koska Finnis on johdonmukaisesti puolustanut avioliittoa naisen ja miehen välisenä liittona ja katsonut seksin kuuluvan avioliittoon.
Finnisin käsitys seksuaalinormeista
Finnisin vuonna 2011 julkaistuissa kootuissa teoksissa on vuonna 1994 ilmestynyt artikkeli, jonka mukaan homoseksuaalisuus “ei ole koskaan pätevä, inhimillisesti hyväksyttävä valinta ja elämäntapa”. Se “tuhoaa ihmisen luonnetta ja ihmissuhteita, koska se kohtelee ihmisen seksuaalisia valmiuksia tavalla, joka on syvästi vihamielinen niiden yhteiskunnan jäsenten itseymmärrykselle, joka ovat valmiita sitoutumaan todelliseen avioliittoon”.
Finnis kertoi Oxfordin ylioppilaslehdelle The Oxford Student: “Seison kaikkien näiden kirjoitusteni takana. Niissä ei ole yhtäkään ’fobista’ lausumaa. Vuoden 1994 essee puolustaa klassista ja tiukan filosofista moraalista kritiikkiä kaikkia avioliiton ulkopuolisia seksuaaliakteja vastaan, ja se on julkaistu uudelleen useita kertoja.”
Asiakritiikki on osa sivistynyttä keskustelua
The Guardian -lehdelle lähettämässään sähköpostissa Finnis kertoo, että hänen arvostelijansa ovat “virheellisesti tulkinneet heidän näkökantojaan vastaan esitetyt perustelut henkilökohtaisiksi loukkauksiksi”. Hän lisää: “Minulle on nyt entistä selvempää, että arvostelemani näkemykset ovat vahingollisia lapsille ja muille haavoittuvaisille ihmisille ja yhteiskunnan elinvoimaisuudelle.” Hän jatkaa, että “viimeaikaiset käsitykset ’vihapuheesta’ ja ’fobiasta’ yms. uhkaavat sananvapautta”. (Sherwood 2019.)
Finnis kirjoittaa edelleen sähköpostissaan: “Oikeusteorian ja poliittisen teorian edistyneet opiskelijat pitävät itsestään selvänä, että esittämieni perustelujen ja teorioiden kriittinen tarkastelu on kasvatuksellisesti arvokasta. Siksi minua pyydetään pitämään seminaareja melkein vuosikymmen sen jälkeen, kun jäin eläkkeelle Oxfordin yliopistosta.” (Emt.)
Oxfordin yliopiston kanta
Oxfordin yliopiston edustaja totesi asiasta: “Oxfordin yliopisto ja oikeustieteen tiedekunta edistävät inklusiivista kulttuuria, joka kunnioittaa kaikkien henkilökunnan jäsenten ja opiskelijoiden oikeuksia ja ihmisarvoa. Meille on selvää, ettemme suvaitse minkäänlaista yksilöiden häirintää millään perusteella, mukaan luettuna seksuaalinen suuntautuminen. Samalla yliopiston toimenpideohjelma häirinnän estämiseksi suojelee myös akateemista sananvapautta, ja on selvää, ettei tiukka akateeminen väittely ole häirintää, kun sitä käydään kunnioittavasti ja loukkaamatta toisten ihmisarvoa. Koko yliopiston opetustoiminta, mukaan luettuna oikeustieteen tiedekunnassa annettava opetus, toteutetaan näiden periaatteiden mukaisesti.” (Emt.)
