Terveysviranomaiset ovat länsimaissa tiedottaneet koronarokotteesta tavalla, joka antaa ylioptimistisen kuvan rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta. Platonin Valtio-dialogissa ilmaistun ”jalon valheen” periaatteen mukaisesti valtaapitävät katsovat toimivansa eettisesti oikein turvautuessaan ylioptimistiseen tiedotukseen, koska tällä tavalla laajamittaiset rokotukset voidaan toteuttaa ja ihmiset suojata taudilta.
Rokotehaitoista puhuminen on leimattu vaaralliseksi vedoten siihen, että sen seurauksena ihmiset voivat epäröidä rokotteen ottamista ja näin altistua vakaville taudin muodoille ja jopa kuolemalle. Rokotehaitoista puhujien on katsottu syyllistyvän jopa kuolemantuottamukseen. Niinpä koronarokotteen haittoihin liittyvää tiedotusta rajoitetaan yleisesti valtamedioissa ja sosiaalisissa medioissa.
Samanaikaisesti ihmiset saavat lähipiiristään lisääntyvästi tietoa rokotehaitoista. Ongelmana näin syntyvässä älyllisessä ristiriidassa on se, että yleinen luottamus terveysviranomaisiin heikkenee. Monet ihmiset, jotka ovat aikaisemmin suhtautuneet luottavaisesti perinteisiin rokotuksiin, alkavat uudelleen arvioida terveysviranomaisten luotettavuutta yksipuolisen koronarokotteisiin liittyvän tiedotuksen valossa.
Epäilyksiä herättää terveysviranomaisten kannanottojen epäjohdonmukaisuus. Vielä helmikuussa THL:n Hanna Nohynek ja rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet asettivat perusterveiden 12-15-vuotiaiden koronarokotuksille neljä ehtoa: 1) Koronaviruksen aiheuttama tauti ilmenee nuorilla vakavammassa muodossa. 2) Rokotteen tarjoama suoja on pitkäaikainen. 3) Rokote estää hyvin tartuttavuutta. 4) Rokote osoitetaan turvalliseksi.
Vaikka yksikään näistä ehdoista ei ole toteutunut, THL päätyi elokuussa suosittelemaan koronarokotusten antamista 12-15-vuotialle jopa riippumatta vanhempien suostumuksesta. Britannian rokotuksista vastaava lääketieteellinen asiantuntijaryhmä otti erilaisen kannan, koska rokotteen nuorille aiheuttamien sydänlihastulehdusten pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. USA:n sydänlääkäreiltä saadut tiedot aiheuttivat huolta.
Toteuttaessaan koronarokotuksia yksipuolisen tiedotuksen varassa Suomi rikkoo allekirjoittamaansa kansainvälistä sopimusta: ”Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.”
Vapaan tahdon vaatimus ei toteudu tilanteessa, jossa nuoria jopa painostetaan rokotteen ottamiseen. Vaikka näin voidaankin saavuttaa toivottu tulos lyhyellä tähtäimellä, pitkällä tähtäimellä murennetaan luottamusta terveystiedotukseen ja lisätään epäröintiä rokotteiden ottamiseen.
