Suomen hallitus päätti 5.8. 2021, että ehdollisen myyntiluvan saaneita Covid-19-rokotteita tarjotaan jatkossa kaikille 12-15-vuotiaille lapsille ja nuorille. Asetusmuutos tuli voimaan 9.8.2021. ”Jos nuori ei halua tai ole kykenevä itse päättämään rokotuksestaan, koronarokotteen antamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.”
Rokotusten ottaminen on sanan varsinaisessa mielessä vapaaehtoista ainoastaan, jos se perustuu informoituun suostumukseen, kuten Suomen valtion hyväksymä Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla, artikla 5 toteaa:
”Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.”
Ilman vanhempien apua lapsen informoidun suostumuksen varmistaminen on käytännössä epävarmaa ja veisi kohtuuttomasti aikaa ja resursseja. 12-vuotias lapsi ei välttämättä ole tietoinen ongelmista, joita hänellä on ilmennyt esimerkiksi varhaislapsuudessa tehdyissä rokotuksissa ja jotka pitäisi ottaa huomioon rokotuspäätöstä tehtäessä. Siksi aiemmin on vastaavissa rokotuksissa pyydetty vanhempien suostumus.
Jotta alaikäinen ja hänen vanhempansa voisivat tehdä informoidun päätöksen rokotteen ottamisesta, heidän tulisi saada riittävä tieto rokotteen riskeistä ja hyödyistä. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että esimerkiksi rokotteiden haittailmoituksia tehdään koordinoidusti ja yhtenäisten kriteerien pohjalta ja että näistä haitoista säännöllisesti informoidaan kaupungin asukkaita.
Vanhempien ja lasten informoitu päätös rokotuksen kannalta on tärkeä myös kaupungin talouden kannalta, koska sekä vakava tauti että vakavat rokotehaitat aiheuttavat suuria kustannuksia kaupungille. Niinpä riittävän selkeän, luotettavan ja ajantasaisen informaation saattaminen vanhempien ulottuville voi merkittävästi säästää kaupungin kustannuksia.
Tässä valtuustoaloitteessa esitetään, että vanhemmat osallistetaan rokotusprosessiin sen varmistamiseksi, että rokotteet toteutetaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tätä varten esitetään, että vanhempia varten järjestetään parin kuukauden välein etäyhteyksillä informaatiotilaisuuksia, joissa annetaan päivittynyttä tietoa rokotehaitoista ja niiden tunnistamisesta sekä alueen tautikehityksestä. Näissä tilaisuuksissa olisi hyvä tarjota vanhemmille mahdollisuus esittää esimerkiksi chatin välityksellä kysymyksiä, joihin kaupungin terveysviranomaiset ja asiantuntijat vastaavat. Vanhempien olisi tärkeä tietää, millä kriteereillä sairaalat ja lääkärit tekevät koronarokotteisiin liittyviä haittailmoituksia ja minkälaisia haittoja on ilmaantunut esimerkiksi kuukauden sisällä rokotteen antamisesta. Tätä tietoa olisi hyvä kategorisoida ikäryhmittäin niin, että vanhemmat saavat tietoa myös erityisesti lastensa ikäryhmässä ilmenneistä sairaalahoitoa vaatineista rokotehaitoista samoin kuin nuorten sairaalahoitoa vaatineista koronaviruksen aiheuttamista tautitapauksista suhteutettuna siihen, ovatko tautitapaukset rokotetuilla vai rokottamattomilla. Tältä pohjalta he voisivat arvioida rokotteen hyötyjä ja haittoja. Hankittu info tulisi kirjata lisäksi Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomukseen.
Vanhempien on tärkeä saada ajantasaista tietoa rokotepäätösten perustaksi, koska koronarokotuksista saattaa tulla säännöllinen osa terveydenhoitoa influenssarokotusten tavoin. Pfizerin toimitusjohtajan mukaan koronarokotteen teho laskee 6 % kahdessa kuukaudessa niin, että 4-6 kuukautta rokotuksen jälkeen teho on vain 84 % ja uusintarokotus tarvitaan. Rokotehaitat puolestaan ovat olleet suuremmat toisesta rokotuksesta kuin ensimmäisestä. Onko siis mahdollista, että kolmannesta rokotuksesta ovat haitat suuremmat kuin toisesta? Vanhempien tulisi saada ajantasaista tietoa tehdä ratkaisunsa kunkin tarjottavan vahvistusrokotuksen osalta.
Jos lapsi saa rokotteesta vakavia haittoja ja hänet on rokotettu vanhempien kannasta välittämättä, kuka kantaa vastuun asiasta? Lapsi ei itse ole oikeuskelpoinen ja vanhempien on nostettava kanne hänen puolestaan. THL on laatinut koronarokotteita varten ”esimerkinomaiseksi” luonnehtimansa suostumuslomakkeen, joka on kuitenkin niin niukka ja epäinformatiivinen, etteivät vanhemmat ja lapset sen pohjalta pysty tekemään tietoon perustuvaa ratkaisua rokotteen ottamisesta. Suostumuslomakkeen epäinformatiivisuus on ristiriidassa THL:n oman tutkimusryhmän suosituksen kanssa: ”Koska koronarokotteen ottaminen on vapaaehtoista ja pääsääntöisesti nuorten oma päätös, täytyy nuorille antaa kattavasti tietoa Covid-19 taudista ja rokotteesta sekä sen mahdollisista haittavaikutuksista esimerkiksi nuorille kohdistetun tiedotteen muodossa.” THL siis edellyttää kuntien antavan nuorille ja heidän vanhemmilleen tällaisen kattavan selvityksen myös rokotteen haitoista. Kattavaksi selitykseksi ei riitä maininta, että nuorten haittavaikutukset ovat samoja kuin aikuisilla, koska nuoret ja heidän vanhempansa eivät tunne aikuisten koronarokotteesta saamia haittavaikutuksia. Esimerkiksi anafylaktisia reaktioita on 10 kertaa enemmän kuin influenssarokotteesta. Muita vakavia haittavaikutuksia ovat esim. tajunnanmenetys, unettomuus, sekavuus, kasvohermohalvaus, hermojuuren tulehdus (GBO), aivoinfarkti, laskimotukos, näköhäiriö, tinnitus, kuolema. Lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen on THL:n oman suosituksen mukaan selvitettävä kattavasti kaikki merkittävät vakavat haittavaikutukset, jotka voivat seurata koronarokotuksesta. Lisäksi THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että ”Käytettyihin mRNA -rokotteisiin liittyy kohonnut myokardiitin riski erityisesti 0-5 vrk rokotteen toisen annoksen jälkeen nuorilla miehillä. Tapausten yhteys rokotteeseen vaikuttaa todennäköiseltä.” (Emt.) Tässä yhteydessä THL on suositellut, että nuorten pitäisi välttää rankkaa liikuntaa muutamia päiviä (eli siis ilmeisesti 5 päivää) rokotuksen jälkeen sydänlihastulehduksen vaaran takia. Tämä tieto olisi tärkeä saada nuorille ja heidän vanhemmilleen erityisesti ennen toista rokotusta, koska sen yhteydessä sydänlihastulehduksen vaara on korkeampi.
Nuorten ja vanhempien olisi myös tärkeä saada tietoa sydänlihastulehduksen oireista ja ohjeet siitä, miten toimitaan sydänlihastulehduksen oireiden ja muiden vakavien haittavaikutusten ilmaantuessa. Suostumuslomakkeesta tulisi käydä ilmi, mitkä ovat rokotteen mahdollisia vakavia jälkioireita, jotka vaativat välitöntä sairaalahoitoa. (Esim. Yhdysvaltain tautikeskuksen haittailmoitusrekisterin mukaan 12-17 vuotiaista on koronarokotuksen seurauksena ilmoitettu kuolleeksi 14 ja sydänlihastulehduksia on ilmoitettu 397.)
Lasten ja vanhempien suostumuksen todentaminen on tärkeää, koska Maailman terveysjärjestö ei suosittele 12-17-vuotiaiden perusterveiden nuorten laajamittaista rokottamista koronavirusta vastaan. WHO:n mukaan lapsilla ja nuorilla ei ole merkittävää riskiä sairastua koronan vakavaan taudinmuotoon, he eivät ole taudin pääsiallisia levittäjiä ja koronarokotteita koskevaan tieteelliseen todistusaineistoon liittyy vielä epävarmuutta ja epäselvyyttä.
WHO:n rokotejohtaja Dr. Kate O’Brien (WHO Director of Immunization Vaccines and Biologicals) kommentoi asiaa 28.7.2021 antamassaan haastattelussa: ”Tässä koronaviruksessa on erikoista se, ettei lapsilla ole merkittävää riskiä sairastua vakavaan taudinmuotoon, joutua sairaalaan ja lapsilla ei varmasti ole merkittävää riskiä kuolla koronavirukseen. – – Tällä hetkellä emme suosittele yleistä 12-17-vuotiaiden rokotusohjelmaa suureksi osaksi siitä syystä, että tieteellisessä todistusaineistossa on vielä jonkin verran epävarmuutta ja koska rokotteen saatavuuden osalta elämme rajoitusten alaisina.”(What is curious about this coronavirus, is that children actually are not the group that are at significant risk of serious disease nor hospitalization and certainly not death. – – We are not recommending at this point a general adolescent vaccination program in large part because there are still some uncertainties in the scientific evidence and the supply constraints that we are all living under right now.)“ (facebook.com/watch/live) kohdasta 24.20 eteenpäin)
Varovaisen lähestymistavan on omaksunut esimerkiksi Britannian hallitus, joka päätti 19.7. 2021 lääketieteellisen asiantuntijaryhmän (Joint Committee on Vaccination and Immunisation, JCVI) suosituksen pohjalta olla ulottamatta rokotuksia alle 18- vuotiaisiin perusterveisiin lapsiin ja nuoriin. ”Terveyshyödyt tälle väestönryhmälle ovat pienet ja hyödyt laajemmalle väestölle ovat hyvin epävarmat”, JCVI päätteli. ”Tällä hetkellä JCVI on sitä mieltä, että alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten yleisten rokotusten hyödyt eivät ole suuremmat kuin mahdolliset riskit.” Tämä tieto pitäisi olla myös suomalaisten lasten ja vanhempien käytettävissä. Useilta vanhemmilta saamissamme palautteissa on ilmaistu huoli siitä, ettei alaikäisellä ole riittävää kypsyyttä tehdä asiasta informoitua päätöstä, erityisesti jos hän joutuu voimakkaan ryhmäpaineen alaiseksi koulussa. Alaikäisen suora tai epäsuora ohjaaminen rokotuspäätökseen ryhmäpaineen avulla ei täytä informoidun suostumuksen vaatimuksia.
Tuomalla rehellisesti esille rokotteen ottamiseen liittyvät hyödyt ja riskit, voimme välttää toistamasta katastrofia, joka tapahtui Pandemrix-rokotteen kohdalla: turvalliseksi mainostettu Pandemrix-rokote aiheutti kahden vuoden sisällä rokottamisesta 230 rokotetulla suomalaisella narkolepsian, josta he joutuvat kärsimään loppuelämänsä. Suurin riski sairastua oli 5-15-vuotialla. Useat vanhemmat ovat julkisuudessa ilmaisseet katkeruutensa siitä, että heitä johdettiin harhaan.
Eettisesti asiaa on tarkasteltava ensisijaisesti lapsen oman edun kannalta. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon … toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” (Lapsen oikeuksien sopimus, 3. artikla)
On riskialtista toteuttaa lasten rokotuksia ilman, että vanhemmille tiedotetaan asiasta ja heidät osallistetaan prosessiin. Mahdollisten rokotehaittojen tuomat vaikeudet jäävät ensisijaisesti vanhempien kannettaviksi. ”Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi … Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta.” (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4 §)
Allekirjoittajat
- Mia Puolimatka (kd),
- Tapio Puolimatka (kd),
- Kaisa Garedew (ps),
- Tapani Mäki (ps),
- Mika Nousiainen (ps),
- Joni Parkkonen (ps).
