Yhteiskuntajärjestyksen perusta muuttuu, jos lainsäädännön sukupuolikäsitys muutetaan subjektiivisesti koettuun mielikuvaan perustuvaksi, kuten Marinin hallitusohjelmassa ja äskettäin käynnistetyssä translaki-kansalaisaloitteessa vaaditaan.

Lainsäädännön sukupuolikäsityksen muuttaminen subjektiiviseen mielikuvaan perustuvaksi ei koskettaisi pelkästään transhenkilöitä, vaan kaikkia kansalaisia, kuten juristi Karin Cederlöf toteaa ottaessaan Twitterissä kantaa asiaa koskevaan kansalaisaloitteeseen:

”Oikeus vaihtaa sukupuolensa ilmoituksella ei koskettaisi vain transsukupuolisia ihmisiä, sillä aloitteen myötä kuka vain voisi vaihtaa sukupuolensa, ilman kriteereitä. – –  Sukupuoli on keskeinen yhteiskuntapoliittinen käsite. Jos sen sisältöä muutettaisiin ehdotetulla tavalla, vaikutukset eivät rajautuisi vain transhenkilöihin.”

Koska sukupuoli on keskeinen yhteiskuntapoliittinen käsite, sukupuolikäsityksen muutos muuttaa yhteiskuntajärjestyksen. Muutoksen jälkeen väestörekisterin sukupuolikategoria kirjaisi biologisen sukupuolen sijasta ihmisten ilmoittamia sukupuolituntemuksia, joiden vilpittömyydestä tai merkityksestä ei olisi tietoa.

Millä tavalla yhteiskunta muuttuu, kun objektiivisesti todettavan biologisen sukupuolen sijaan yhteiskuntajärjestys rakennetaan subjektiivisesti koetuille mielikuville, joita kukaan ei voi todentaa?

Biologista sukupuolta koskeva tieto on tärkeä yhteiskuntajärjestykselle

Yhteiskuntajärjestys ja ihmisoikeuksien puolustaminen edellyttävät tietoa biologisesta sukupuolesta, kuten Karin Cederlöf toteaa: ”Jos kuka vain vapaasti voisi ilmoittaa kokemansa sukupuolen valtiolle, sukupuolimerkintä väestöntietojärjestelmässä vaihtuisi ainakin osittain rekisteriksi sukupuoli-identiteeteistä. Rekisteri kuvaisi ihmisten subjektiivista kokemusta itsestään.” Biologisen sukupuolen rekisteröinti on kuitenkin yhteiskunnalle tärkeä mm. terveydenhuollon, sairastavuuden, rikollisuuden, työelämän ja maanpuolustuksen näkökulmasta. Kun sukupuolikäsitys muutetaan ihmisen ilmoitukseen perustuvaksi, tämä rekisteri katoaa ja sen korvaa rekisteri sukupuoli-identiteeteistä.

Politiikan tueksi ja eri väestöryhmien oikeuksien edistämiseksi tarvitaan tilastotietoa, joka vastaa aineellista todellisuutta. Biologinen sukupuoli on perusta esim. tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on turvata mm. naisten oikeudet. Jos sukupuoli translain muutoksen myötä alkaa merkitä väestöryhmän sijaan identiteettiä, miten naisten oikeudet voidaan lainsäädännössä turvata?

Sukupuolikategorian yhtenäinen merkitys katoaa

Mikäli juridinen sukupuoli määritellään henkilön omalla ilmoituksella, väestörekisterin sukupuolikategoria ei enää koostu biologisen sukupuolen perusteella määrittyvistä yhtenäisistä väestöryhmistä, naisista ja miehistä. Tilalle tulisi subjektiivisten tuntemusten varaan rakentuvia epäyhtenäisiä ryhmiä, joilla ei välttämättä olisi mitään yhdistävää tekijää. Emme voisi tietää, perustuisiko tehty ilmoitus vilpittömään kokemukseen vai johonkin tarkoitushakuiseen motiiviin. Ei olisi mitään tapaa todentaa esitettyjä itsemääritelmiä.

Muutoksen jälkeen väestörekisterin sukupuolikategoriat nainen ja mies menettäisivät yhtenäisen merkityksensä. Esimerkiksi juridisilla naisilla ei olisi mitään selkeästi yhteistä piirrettä: hyvin monet erilaiset motiivit voivat saada ihmisen ilmoittamaan sukupuolikategoriakseen naisen.

Joidenkin motiivina voi olla kokemus siitä, että he kokevat syntyneensä ”väärään kehoon” ja että he itse asiassa ovat vastakkaisen sukupuolen edustajia. Tätä kokemusta voi vahvistaa se, että tällaista sukupuolikäsitystä opetetaan nykyään laajalti kouluissa ja se on vahvasti edustettuna tiedotusvälineissä.

Mutta motiivina voi myös olla esimerkiksi halu välttää armeija, päästä osallistumaan naisten urheiluun, päästä kilpailemaan naisille tarkoitetuista apurahoista ja stipendeistä, päästä esiintymään naisten edustajana julkisessa keskustelussa ja julkisissa viroissa, parantaa mahdollisuuksiaan viranhaussa tai nimityksissä esimerkiksi sellaisilla aloilla, joilla on naiskiintiöitä, päästä naisille varattuihin erityistiloihin kuten pukuhuoneisiin, ja vangitsemisen jälkeen saada siirto naisvankilaan.

Blogissa Femina Non Grata on hyvä analyysi, joka konkretisoi yhteiskunnallisia muutoksia, joita lainsäädännön sukupuolikäsitys tulee aiheuttamaan. Käytän seuraavassa vapaasti tässä blogissa esitettyjä ajatuksia ja ota sieltä jopa suoria lainauksia.

Intiimitilat ja niihin pääsy

Jos intiimitiloihin pääsy uuden sukupuolikäsityksen myötä määräytyy ilmoitetun sukupuolen pohjalta, naiset menettävät oikeutensa heille erotettuihin turvallisiin intiimitiloihin: niihin saisivat pääsyn kaikki biologiset miehet, jotka ilmoittavat olevansa naisia.

On paljon naisia, jotka eivät halua jakaa intiimitiloja biologisten miesten kanssa. Tähän joukkoon kuuluvat mm. seksuaaliväkivallan ja perheväkivallan uhrit sekä uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset ryhmät.

Ylivoimaisesti suurin osa seksuaalirikollisista on biologisia miehiä. Ylivoimaisesti suurin osa heidän uhreistaan on biologisia naisia. Biologisen sukupuolen perusteella eroteltujen intiimitilojen yksi tarkoitus on estää seksuaalirikollisilta helppo pääsy potentiaalisten uhrien keskelle. Valtaosa naisiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä esim. uimahalleissa tapahtuu unisex-tiloissa. Rikollinen voidaan tietysti poistaa tilasta, mutta siinä vaiheessa joku on jo joutunut rikoksen uhriksi. Suojavaikutus ei tällöin toteudu.

Jos nainen uuden sukupuolikäsityksen tultua lainvoimaiseksi ilmaisee tyytymättömyytensä biologisten miesten läsnäoloon intiimitiloissa, nämä ilmaisut voidaan tulkita sukupuoleen perustuvaksi häirinnäksi.

Urheilu

Jos biologiset miehet pääsevät itsemäärittelyyn perustuvan sukupuolikäsityksen perusteella kilpailemaan naisten urheilussa, naisurheilijat joutuvat epäreiluun tilanteeseen, koska heidän on vaikea tai mahdotonta harjoittelulla saada kiinni miesten luontaista biologista etua. Tämä on erityisen ongelmallista kontaktilajeissa. Esimerkiksi World Rubgy -yhdistys on päättänyt, ettei biologisia miehiä voi päästää pelaamaan naisten joukkueisiin, koska tämä on naispelaajille liian vaarallista.

Itsemäärittelyyn perustuvan sukupuolikäsityksen perusteella biologiset miehet voivat myös tavoitella naisten urheilu- ja muita stipendejä. Näin katoaa naisille tarkoitettujen apurahojen ja rahapalkintojen tarkoitus, joka on parantaa biologisten naisten mahdollisuuksia toimia kyseisillä aloilla.

Terveydenhoito

Jos terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole tietoa potilaan biologisesta sukupuolesta, voidaan päätyä vakaviin ja jopa kohtalokkaisiin hoitovirheisiin. Jos potilasta hoidetaan väärän biologisen sukupuolen mukaisilla viitearvioilla, seurauksena voi olla esimerkiksi munuaisvaurio.

Sukupuolen määräytyminen itseilmoituksen perusteella tulee myös vaikuttamaan siihen, miten potilaat jaetaan vuodeosastoille ilmoitetun sukupuolen perusteella. Se tulee myös rajoittamaan potilaan mahdollisuuksia valita hoitajansa ja lääkärinsä biologisen sukupuolen perusteella.

Ruumiintarkastukset ja vankilalaitos

Uusi sukupuolikäsitys tulee ilmeisesti heijastumaan myös siihen, että ruumiintarkastuksen suorittaja ei enää määräydy biologisen vaan ilmoitetun sukupuolen perusteella.

Meillä on jo useita esimerkkejä siitä, että uuden sukupuolikäsityksen omaksuneissa maissa henkilön sijoitus vankilaan määräytyy hänen laillisen sukupuolensa pohjalta. Naisten vankilaan siirretyistä miespuolisista vangeista huomattava osa on seksuaalirikollisia tai muita väkivaltarikollisia. Seksuaalirikollisten prosenttiosuus on tässä ryhmässä suurempi kuin miesvankien keskuudessa yleensä.

Esimerkiksi Kanadassa palkkamurhaaja, lapsen tappaja, murhaaja ja seksuaalirikollinen siirrettiin naisten vankilaan tai naisten tukiasuntolaan, koska he vangitsemisen jälkeen vaihtoivat sukupuolensa naiseksi. Joissakin tapauksissa siirretyt vangit ovat naisten vankilassa syyllistyneen seksuaalirikoksiin naispuolisia vankeja kohtaan.

Sananvapauden kaventuminen

Miksi sitten lainsäädännön sukupuolikäsitystä pyritään muuttamaan itsemäärittelyyn perustuvaksi, kun tällainen muutos itse asiassa haittaa yhteiskunnan toimintakykyä? On olemassa yksi toiminto, jota tällainen muutos palvelee: vallan keskittäminen. Vaikka lakimuutosta perustellaan itsemääräämisoikeudella, se tulee johtamaan vapauksien kaventumiseen. Itsemäärittelyyn perustuvan sukupuolikäsityksen tultua lainvoimaiseksi, valtio voi pakottaa ihmiset sanomaan asioita, joiden he tietävät olevan epätosia. Tällainen pakkovalta on aina ollut totalitaaristen valtioiden yksi perusta.

Voidaksemme ymmärtää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on järkevää tutkia vastaavien lakien seurauksia muissa maissa. Yksi hyvä esimerkki on Kanada, jossa vastaavia lainsäädännöllisiä muutoksia on tehty jo aikaisemmin.

Kun Kanadassa vuonna 2017 säädettiin laki (Bill C16), joka kielsi syrjinnän sukupuoli-identiteetin perusteella, maailmankuulu psykologian professori Jordan Peterson ennusti, että lain soveltaminen johtaisi vakaviin sananvapauden rajoituksiin.

Vaikka Petersonin arviota kritisoitiin ja sitä pidettiin epärealistisena, viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet hänen olleen oikeassa. Lääketieteellistä sukupuolenvaihdosta läpikäyvän tytön (A. B.) isä Robert Hoogland (C. D.) vangittiin 16.3. 2021 syytettynä oikeuden halventamisesta, koska hän oli jättänyt noudattamatta Brittiläisen Kolumbian korkeimman oikeuden hänelle 27.2. 2019 antamaa päätöstä. Oikeusistuin määritteli AB:hen kohdistuvaksi perheväkivallaksi, jos isä kutsuu häntä syntymänimellä, kutsuu häntä tytöksi – – tai rohkaisee häntä luopumaan sukupuoliahdistuksen hoidoista. Oikeus päätti vahvistaa näitä kieltoja sallimalla isän pidättämisen ilman pidätyslupaa, jos isä näyttäisi jatkavan ”väkivaltaista” käyttäytymistään.

Kun Robert Hoogland julkisesti protestoi tätä isän kasvatusoikeuden loukkausta vastaan, hänet vangittiin ja hänet vietiin 12.4.2021 oikeuteen syytettynä “perheväkivallasta” tytärtään kohtaan, koska hän on kutsunut tytärtään tyttäreksi välittämättä oikeuden päätöksestä. Hoogland tuomittiin kuuden kuukauden vankeuteen ja 30 000 dollarin sakkoihin. Jordan Peterson twiittasi: “Ne jotka pitivät näkemystäni Bill C16: sta pelotteluna, sanoivat, ettei näin voisi koskaan tapahtua. Luin lain ja ymmärsin, että päinvastoin, näin väistämättä tapahtuisi.”

Yhteiskunnallinen toimintaohjelma

Puhumalla sukupuolesta epämääräisessä merkityksessä subjektiivisena mielikuvana, saadaan sukupuolikäsitteen alle ujutettua yhteiskunnallinen toimintaohjelma, joka murtaa ydinperheen varaan rakentuvan inhimillisen lisääntymisen prosessin ja lasten kasvatuksen ja vie yhteiskuntaa atomistiseen suuntaan: yhteiskunnan perussoluksi tulevat yksinäiset ja irralliset yksilön ydinperheen sijasta.

Määrittelemättömään subjektiiviseen kokemukseen perustuva sukupuolikäsitys pyritään tekemään yhteiskuntaelämän kulmakiveksi, jonka mukaan organisoidaan koko yhteiskuntajärjestys. Koetun sukupuolen (gender) käsitteestä on tarkoitus tehdä ”organisoiva periaate modernien yhteiskuntien koko yhteiskuntajärjestykselle ja kaikille yhteiskunnallisille instituutioille, ei pelkästään perheelle, vaan myös talouselämälle, politiikalle, uskonnolle, armeijalle, kasvatukselle ja lääketieteelle” (Lorber 2006: 448).

Oikeuksien perustana todellisuus, ei tunne

Translaki-kansalaisaloitteessa vedotaan perus- ja ihmisoikeuksiin, mutta kuten juristi Karin Cederlöf argumentoi, ”sen kaikki vaatimukset eivät yksiselitteisesti nojaa ihmisoikeusvelvoitteisiin. Perus- ja ihmisoikeudet eivät esim. velvoita perustamaan järjestelmää, jossa sukupuoli olisi kaikille ilmoituksenvaraisesti määriteltävissä.” (Twitter 10.4.2021)

Rhode Islandin sukupuoli- ja naistutkimuksen professori Donna M. Hughesin (2021) mukaan mielikuvat tai tunteet eivät ole oikeutettu peruste ihmisoikeuksille. ”Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkuuteen, kansalaisoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Mutta oikeudet perustuvat lakeihin, totuuteen ja tieteelliseen todellisuuteen – – ei mielikuviin ja tunteisiin. ”

Hughes kritisoi pyrkimystä antaa yksilölle oikeus määrätä juridinen sukupuolensa omien tunteidensa perusteella, koska kansalaiset tällöin pakotetaan elämään mielikuvitusmaailmassa. Tämän mielikuvitusmaailman harhauttamiksi joutuneet nuoret voivat päätyä tuhoamaan terveyttään hormonihoidoilla ja leikkauksilla kuvitellessaan voivansa niiden avulla vaihtaa sukupuoltaan. Näin lapsille ja nuorille voidaan tuottaa korjaamatonta vahinkoa ja suurta kärsimystä.

Hughes kritisoi sitä, että “poliittinen vasemmisto syöksyy päätä pahkaa omaan valheelliseen mielikuvitusmaailmaansa – – jonka todellisia uhreja ovat todelliset lapset. Mielikuva sukupuolenvaihdon mahdollisuudesta, uskomus, että ihminen voi vaihtaa sukupuoltaan, joko miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi, leviää poliittisen vasemmiston keskuudessa ilman että sitä vakavasti kyseenalaistettaisiin.” (Hughes 2021)

Kirjallisuus

  • Femina Non Grata: Kysymyksiä #Oikeus olla –kansalaisaloitteesta. feminanongrata.wordpress.com
  • Hughes, Donna M. (2021) “Fantasy World on the Political Right and Left: QAnon and Trans-Sex Beliefs.”  4w.pub
  • Lorber, Judith (2006) ”Shifting Paradigms and Challenging Categories”, Social Problems 53 (4): 448–453.
  • Puolimatka, Tapio (2021) Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma. apowiki.fi
  • Soh, Debra (2020) The End of Gender: Debunking the Myths about Sex and Identity in Our Society. Threshold Editions.